Positiivista värähtelyä
Valtiovarainministeriö esitteli keskiviikkona oman budjettiesityksensä päälinjat. Yksityiskohtaisempi esitys saadaan tänään.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) johdolla valmistelu esityksen mukaan valtion budjetin loppusumma on noin 50 miljardia euroa ja se on 8,7 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä tarkoittaa sitä, että valtiolla on ensi vuonna 85 miljardia euroa velkaa.
Vaikka valtio jatkaa velkaantumista, ovat tunnelmat tällä hetkellä huomattavasti positiivisemmat kuin vielä keväällä. Puhumattakaan tilanteesta tämän vuoden budjetin valmistelun yhteydessä viime syksynä. Maailmantalous on kääntymässä syvästä taantumasta nousuun.
Nousun oraat ovat kuitenkin vielä erittäin hauraat. Yhtenä suurena ongelmana on, että kansantaloudet ovat eri puolilla maailmaa velkaantuneet niin paljon, että erilaisia leikkauslistoja laaditaan ahkerasti. On tietenkin hyvä, että talouksia pyritään tervehdyttämään, mutta leikkaukset saattavat omalta osaltaan vaarantaa orastavan nousun.
Ensi vuotta koskevassa budjettiesityksessä ei ole yllätyksiä. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) totesi heti tuoreeltaan, ettei hänen hallituksensa lähde tekemään mitään suurta verouudistusta.
Joitakin muutoksia verotukseen kuitenkin esitetään. Esimerkiksi lämmitysenergian verotusta kiristetään noin 750 miljoonalla eurolla, jäteverotusta- ja makeisten valmisteveroja korotetaan.
Korotuksia on helppo markkinoida ympäristö- ja terveyssyillä. Aivan näin yksiselitteinen asia ei ole. Verotuksen painopisteen siirtäminen tuloihin perustuvista veroista kulutuksen perustavaan veroihin on askel kohti tasaveroa. Näin tapahtuu myös kunnallisverotuksen kiristyessä.
Budjettiesitys myös antaa. Eläkeläisten verotusta kevennetään ja pienimpiin eläkkeisiin tulee sata euroa lisää kuukaudessa. Myös uusiutuvaan energiaan satsataan.
Ministeri Katainen muistutti keskiviikkona, että Suomi irrottautuu elvytystoimista vähitellen. Talouden tervehdyttäminen ei onnistu ilman kysynnän lisäämistä. Parin viime vuoden kokemukset osoittavat, että myös Suomessa - vaikka olemme viennistä riippuvainen pieni kansantalous - kotimaisen kysynnän ylläpitämisellä on suuri merkitys.
Valtion elvytystoimet ovat olleet monista moitteista huolimatta tehokkaita. Vaikka kansantuote putosi kahdeksan prosenttia, ei työttömyys kuitenkaan räjähtänyt käsiin. Työpaikkansa säilyttäneet eivät juurikaan huomanneet omassa taloudessa koko taantumaa. Tulot jopa kasvoivat, ja erittäin alhainen korkotaso on innostanut monet kotitaloudet reippaaseen velkaantumiseen.
Katainen on varoitellut kotitalouksia velkaantumasta liikaa, koska korkotasolla on vain yksi suunta. Sama varoitus koskee myös yrityksiä, valtiota ja kuntia. Kuitenkin pitää muistaa, että näillä toimilla on kaikilla osaltaan pidetty kotimaista kysyntää yllä.
Viennin kasvu, teollisuuden uudet tilaukset ja työmarkkinoiden odotettua parempi tilanne ovat vaikuttaneet siihen, että kuluttajien luottamus nousi kuluvalla viikolla korkeimmalle kolmeen vuoteen. Myös teollisuuden mielestä suhdannetilanne on palautunut tavanomaiseksi.
Luottamus tulevaisuuteen on yksi tärkeimmistä talouden indikaattoreista. Sitä pitää kaikin keinoin varjella ja vahvistaa. Rajujen budjettileikkausten tai veromuutosten aika tulee myöhemmin.
Seuraavissa vaaleissa talousasiat pitää nostaa keskusteluissa eturiviin ja tuoda esiin vaihtoehtoja.