Presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr.) teki tyylikkään ja vakuuttavan vaalikampanjan. Hänen hillittyä ja perusteltua puhettaan kuunnellessa melkein unohti, että puhuja oli vihreiden entinen puheenjohtaja ja moneenkertaan manattu ympäristöministeri.

Vihreiden puoluejohto on toivonut Haaviston menestyksen tuovanpuolueelle lisää kannatusta myös maaseudulla. Varmaan toisikin, jos muutama asia muuttuisi.

Haavisto ei hyväksynyt salakuvauksia eläintiloilla. Hyvä! Vihreissä on kuitenkin monia, jotka tuntevat syvää sympatiaa eläinterroristeja kohtaan.

Haavisto halusi, että kaikilla olisi oikeus asua kotiseudullaan. Hänen puoluetoverinsa kansanedustaja Osmo Soininvaara sen sijaan iloitsee hallituksen kuntaliitosrumbasta, koska se ajaaihmisiä kaupunkeihin. ”Tämä on väistämättömän urbanisoitumisen voitto!”

Haavisto kävi myös Lapissa. Sinne soisin pistäytyvän myös ministeri Heidi Hautalan (vihr.) joka sanoo Lapin olevan ”Suomen Kongo”. Kehitysministerinä Hautala tuntee sen oikean Kongon olosuhteet varmaankin hyvin, joten Suomen Lapissa on siis vallalla anarkia. Lait tai ihmisoikeudet eivät päde. Rosvojoukot ryöstävät ja raiskaavat ihmisiä ja ajavat tuhansia maanpakoon.

Kaivoksissa on tietysti ongelmansa, mutta viimeksi kun pistäydyin Kittilässä, ei se ihan Kongolta näyttänyt. Ministeriä kuitenkin uskotaan sekä Helsingin latte-baareissa että sopivan vihreissä piireissä ulkomailla.

Haavisto antoi ymmärtää arvostavansa puolustusvoimia ja maanpuolustushenkeä. Hänen puoluetovereiltaan hallituksessa ei kuulu puolta sanaakaan niiden tuhansien puolesta, jotka irtisanotaan maakuntien varuskunnista.

Vahinko, että varuskuntien lakkauttamisesta metelin nostaneet perussuomalaiset harhautuivat populismin suohon tässäkin asiassa. Miksi räkyttää kielipolitiikasta ja riidellä henkilökohtaisia riitoja, kun kyseessä ontuhansien ihmisten toimeentulo jaSuomen maanpuolustus?

Kokoomus, jonka puisto-osastoksi vihreitä on sanottu, on nyt voimiensa tunnossa ja pyyhkii demokratiallapöytää kyynärpäät korkealla.

Kunnat pannaan lahtipenkkiin.Perusteluksi tarjotaan säästöjä ja tehokkuutta, mutta ei kolmen köyhän liitoksesta synny yhtään rikasta.

Eikä suuruus ole sama kuin tehokkuus. Maan suurin kaupunki tuottaa palvelunsa maan kalleimmalla hinnalla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on maan suurin mutta häviää tehokkuudessa kaikille pienemmilleen.

Hallinto ei vie kuntien kustannuksista suurta osaa, mutta sekään ei liitoksissa kevene. Päinvastoin. Kaikille virkamiehille taataan viiden vuoden työpaikkaturva. Kehitysjohtajista ei tule Suomen kunnissa puutetta liitoksien jälkeen. Lähidemokratiasta kyllä. Vaaleilla valittu ja poliittisessa vastuussa oleva hallinto typistetään kädettömäksi.

Sanotte, että kunnanvaltuustot kyllä säilyvät mutta kattavat vain suuremman alueen. Niinpä. Esimerkiksi 40 000 asukkaan Vuosaarella ei ole yhtäänedustajaa Helsingin valtuustossa. Sellaista ”lähidemokratiaa” meille nyt tarjotaan.